Hannu Mattila on sanonut urallaan usein kyllä. Se on vienyt hänet pumppuauton rattiin ja mylläriksi. Nyt liiketoimintajohtaja odottaa innolla, mihin kaikkeen ruskolaiset vielä pystyvät.
Ruskon Betoni Etelän liiketoimintajohtaja Hannu Mattila on aina tehnyt mielellään töitä. Ensimmäisen kerran hän oli töissä puutarha-alalla kolmetoistavuotiaana. Sen jälkeen mies ei ole juuri pysynyt paikallaan.
– Lomallakin riittää yksi rantapäivä. Sitten pitää alkaa touhuta, Mattila nauraa.
Rovaniemellä syntynyt ja kasvanut Mattila muutti omilleen teini-ikäisenä ja alkoi huolehtia toimeentulostaan. Ahkeruus on perua äidiltä, joka vielä viime vuonna 74-vuotiaana hiihti Saariselältä Jäämerelle. Aikaa meni viisi päivää ja matkaa kertyi yli 310 kilometriä.
Viisitoistavuotiaana Mattila teki isänsä kehotuksesta keikan rakennusliikkeessä. Kokeiluksi tarkoitettu komennus vei mukanaan. Seuraavat vuodet Mattila viihtyi rakennuksilla. Lukion ja armeijan jälkeen sama linja jatkui opinnoissa.
– Aloin lukea Lapin ammattikorkeakoulun rakennuspuolella tuotantotekniikkaa ja valmistuin insinööriksi.
Sano kyllä – kiinni odottamattomaan
Betonialalle siirtyminen tapahtui kesätöiden kautta. Kevätiltana 1996 Mattilan puhelin soi. Langan päässä oli Napapiirin Betonin eli Ruskon Betonin tytäryhtiön kollega, joka tarjosi Mattilalle hommia betoniautokuskina.
– Sanoin kyllä, vaikka minulla ei ollut kokemusta betonialasta.
Kun Mattila oli ollut toimessaan kaksi viikkoa, firmassa avautui pumppuauton kuljettajan paikka. Mattila kokeili työtä muutaman päivän, mutta ymmärsi kaipaavansa sosiaalisuutta. Kun yhtiö investoi uuteen betonituotekoneeseen, Mattila erikoistui betoninvalmistajaksi.
– Huomasin olevani hyvä järjestelemään ja löytämään ratkaisuja haastavissa tilanteissa.
Suomessa elettiin kiivasta rakentamisen aikaa ja päivät venyivät pitkiksi. Myös viikonlopuiksi riitti puuhaa. Joskus Mattila nukkui muutaman tunnin toimiston sohvalla ja lähti aamuyöllä kohti seuraavaa rakennustyömaata.
Urastaan puhuessaan Mattila toteaa, että sitä on usein määrittänyt odottamaton kohtaaminen, soitto tai tarjous, johon hän on tarttunut.
– Ne ovat vieneet eteenpäin.
Seuraavaksi Mattila kokeili myllärin työtä. Myllärin tehtävänä on huolehtia, että asiakas saa tilauksen tehdessään juuri sellaista betonia kuin toivoo ja että toimitukset sopivat asiakkaiden tarpeisiin. Mylläriksi päätyminen oli onni.
– Nautin, koska sain olla tekemisissä ihmisten kanssa. Silloin olen parhaimmillani.
Kun betoniala hiljeni talveksi, Mattila työskenteli korkeapainepesufirmassa ja ajoi taksia. Betoniala oli kuitenkin se, jolle Mattilan sydän sykki. Jos joku ihmetteli miksi, Mattilalla oli vastaus valmiina.
Ensinnäkin valmisbetoniala vaatii monen asian hallitsemista: tilaajien toiveiden tulkitsemista, aikatauluttamista ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
– En ole myöskään koskaan välittänyt, onko betonivalu iso vai pieni, koska kaikki ovat yhtä tärkeitä. Kokonaisuus pitää aina saada toimivaksi ja asiakas tyytyväiseksi.
Mattila toteaa, että rakennusalalla ei juuri jaella kiitoksia, mutta tyytyväisestä asiakkaasta ei voi erehtyä: he loistavat. Kiperissä tilanteissa Mattilaa on auttanut sosiaalinen ja leppoisa luonne.
– Kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia. Eivätkä ihmiset riitele, vaan asiat. Se pitää muistaa.
Liiketoimintajohtaja Hannu Mattila lähtee vapaallaan kalaan pohjoiseen, josta hän kaipaa myös lumisia talvia. – Moottorikelkkailu on intohimoni, jota on ikävä.
Uusi ja vanha rinnakkain
Vuonna 2001 soi jälleen puhelin. Tällä kerralla soittaja oli Ruskon Betonin perustaja Martti Väänänen, joka tarjosi Mattilalle töitä Etelä-Suomesta. Mattila mietti muutaman sekunnin ja vastasi, että voisi harkita.
– Kun tapasimme Martin kanssa, homma alkoi kuulostaa mielenkiintoiselta. Seuraavan kevään aikana viimeistelin opintoni, heitin jenkkikassini Escortini etupenkille ja lähdin.
Mattila epäili, että viipyisi pääkaupunkiseudulla muutaman vuoden, mutta lähdöstä on pian yhdeksäntoista vuotta. Vielä tuolloin yksin elänyt Mattila omistautui työlleen. Kollegoita tuli hommiin Alajärveltä, Kemijärveltä ja Kittilästä saakka. Porukka teki ahkerasti töitä ja hitsautui yhteen.
– Samoihin aikoihin tehdasverkostomme alkoi olla niin suuri, että pystyimme hallitsemaan yhä suurempia kokonaisuuksia.
Mattila iloitsi, koska hänen ei enää tarvinnut niin perinpohjaisesti kertoa, mistä Ruskon Betonissa ja sen arvoissa on kysymys. Liiketoimintajohtaja korostaa, että samoilla periaatteilla toimitaan edelleen.
– Kyse on palvelusta. Meillä ei ole esimerkiksi tilauskeskusta, vaan olemme aina henkilökohtaisesti yhteydessä asiakkaisiimme. Näin syntyy luottamuksellisin suhde.
Viimeaikaisiin saavutuksiin vuoden verran liiketoimintajohtajana toiminut Mattila on tyytyväinen. Ruskolaiset vastasivat esimerkiksi YIT:n rakentaman Mall of Triplan valmisbetonitoimituksista.
– Toimitimme Triplaan yli 200 000 m³ betonia.
Nyt katse on jo suunnattu eteenpäin, kuten Pasilan Postipuistossa toimintansa aloittavaan tehtaaseen. Lisäksi Triplassa toiminut tehdas siirretään Laitilaan Turun tehtaan vahvistukseksi.
– Triplan tehdas on tehokkuudeltaan ja varusteiltaan Turun sisartehdas eli kapasiteetti riittää laajankin asiakaskunnan palvelemiseen.
Lisäksi yrityksessä otetaan lähikuukausina käyttöön digitaalinen järjestelmä, jonka avulla betonin valmistus ja toimitusketju raportoidaan asiakkaille reaaliaikaisesti. Näin toiminta muuttuu entistä avoimemmaksi.
– Jatkossa asiakkaiden ei tarvitse erikseen kysyä, miten toimitukset sujuivat, vaan he voivat tarkistaa asiat sähköisen asiakasportaalin kautta.
Tilanne on hyvä, Mattila on mielissään.
– Odotan innolla, mihin kaikkeen vielä pystymme. Työpaikkani on melkein yhtä rakas kuin perhe ja koti Veikkolassa. Myös Ruskon Betoni on sydämeni asia.
Teksti: Sanna Kekki
Kuva: Ville Rinne