Vesa Anttila innostui rakennusalasta jo koululaisena. Betonissa houkuttelevat sen loputtomat mahdollisuudet, joita Anttila käy ihailemassa Roomassa saakka.
Ruskon Betoni Etelän laatu- ja kehitysjohtaja Vesa Anttila päätti jo oppikoulussa, että hän lähtee opiskelemaan rakennusalaa Otaniemen Teknilliseen korkeakouluun. Syyt olivat matemaattisissa aineissa menestyneelle Anttilalle selvät.
– Ymmärsin jo varhain, että menee maailma niin tai näin, rakentaminen ei lopu, Anttila kertoo.
Kuuden sisaruksen perheestä nuorimmaisena Pohjois-Satakunnassa kasvanut Anttila muistaa lukioaikana kuulleensa rehtoriltaan myös neuvon, että tee työssäsi asioita, joita tarvitaan, niin voit vapaalla harrastaa, mitä haluat.
– Tätä kohti olen pyrkinyt, ohje on toiminut hyvin. Lisäksi rakentaminen on loputtoman mielenkiintoista.
Betoniuran alku
Rakennusala totisesti vei Anttilan mukanaan. Diplomi-insinööriopinnot alkoivat ylioppilaskirjoitusten jälkeen syksyllä 1982 ja kestivät seitsemän vuotta.
Opintosuunnaksi valikoitui betoni- ja talonrakennustekniikka. Betonitekniikka oli 1980-luvun alussa uusi ja kiinnostava oppiaine ja Anttila opiskelukavereineen ensimmäisten joukossa oppimassa sitä.
Se sytytti – eikä innostus ole laantunut.
– Taidan olla tällä hetkellä alallamme yksi harvoista 1980-luvulla betonitekniikkaa pääaineenaan lukeneista.
Anttila kiinnostui nimenomaan betonista, koska näki siinä loputtomasti mahdollisuuksia: betoni on kestävää, siitä voi muotoilla lähes kaikenlaisia rakenteita ja sen värisävyjä muutella.
– Lähes kaikki yhteiskunnalle olennainen voidaan rakentaa betonista.
Tällä hetkellä alan uusimpia suuntia on valmistaa betonia kierrätysmateriaaleista. Anttila kertoo, että erityisesti purettavista rakenteista saatavaa betoni- ja kivimurskaa voidaan kierrättää kiviaineena.
– Lisäksi voidaan hyödyntää teollisten prosessien sivutuotteita, kuten tuhkaa ja kuonaa.
Vesa Anttila tutustui valmisbetonitehtaiden toimintaan 1980-luvun lopulla. Monipuolisuus ja isot tuotantomäärät herättivät jo silloin kunnioitusta. – Monet seikat ovat myös muuttuneet. Esimerkiksi työturvallisuuteen kiinnitetään nykyään enemmän huomiota, Anttila sanoo. Kuvassa Anttila seisoo Kivenlahden valmisbetonitehtaan edessä.
Työt jättävät muistoja
Vuosien aikana Anttila on ollut mukana monessa rakennusalan vaiheessa ja -projektissa. Hän on kokenut 1980-luvun lopun nousukauden ja 1990-luvun laman. Tämän hetken tilannetta Anttila kuvaa tyveneksi. Takana on vilkkaita ja hyviä vuosia, joiden jälkeen tunnelma on odottava.
– Tulevaan vaikuttaa, mihin suuntaan talous Euroopassa kehittyy ja kuinka hallitus panostaa rakentamiseen Suomessa.
Kun Anttila näkee paikkoja, joiden rakentamisessa on ollut mukana, hän ilahtuu.
– Tuntuu, että omasta työstä on jäänyt jälkeen jotain konkreettista.
Yksi tärkeimmistä kohteista oli 1990-luvun alussa rakennettu espoolainen Lippulaiva-kauppakeskus. Se oli ensimmäinen korkealujuusbetonisista rakennusprojekteista ja kuvaava esimerkki nykyrakentamisen nopeasta syklistä.
Kauppakeskus oli käytössä noin 30 vuotta ennen kuin se purettiin.
– Sitä pidettiin ilmeisesti liian pienenä uusille asiakastarpeille. Toki on ymmärrettävää, että kauppakeskuksia halutaan myös uusia ja kehittää viihtyisämmiksi.
Henkilökohtaisen palvelun puolesta
Ruskon Betoni Etelän laatu- ja kehitysjohtajana Anttila aloitti vuosi sitten. Työssään Anttila arvostaa erityisesti yrityksen kotimaisuutta.
– Tämä näkyy esimerkiksi päätöksenteossa. Päätöksien tekeminen on ketterää ja nopeaa, koska kaikki ovat lähellä.
Tällä hetkellä Anttila panostaa muun muassa siihen, että Ruskon Betoni Etelällä olisi tulevaisuudessa entistä kattavampi sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä tilausten, tuotannon, myynnin, laadunohjauksen ja työmaamittausten hallintaan.
– Toimimme näin, koska haluamme asiakkaillemme aina parasta. Laatu on tärkeimpiä arvojamme.
Anttila pitää Ruskon plussana myös sitä, että keskusteluyhteys asiakkaan kanssa on aktiivinen tilausprosessin alusta loppuun. Välikäsiä ei ole, asiakaspalvelu on henkilökohtaista.
Lisäksi ruskolaiset haluavat tukea työmaamestareita entistä paremmin. Viimeksi muutama päivä sitten Anttila kävi työmaalla katsomassa itsetiivistyvän betonin valua ja varmistamassa, että kaikki sujuu, kuten pitää.
– Eikä pidä unohtaa, että raaka-aineemme ovat hyvin laadukkaita. Niitä ei valita kustannuksia karsien. Pystymme toteuttamaan monenlaisia projekteja, koska varmuustasomme on korkea.
Kustannusten jatkuva minimointi ja kiire työmaalla ovat Ruskon Betoni Etelän laatu- ja kehitysjohtaja Vesa Anttilan mukaan rakentamisen tämän hetken suurimpia ongelmia. – Paras laatutaso ja kohtuulliset kustannukset saavutettaisiin, jos työmaiden aikataulut olisivat väljempiä ja rakenteiden sekä betonitöiden suunnitelmat tehtäisiin huolellisesti.
Mallia roomalaisesta betonirakentamisesta
Betonialasta Anttila on yhä yhtä innoissaan kuin koululaisena. Hän haluaa pysyä mukana kehityksessä ja on siksi säännöllisesti yhteydessä eurooppalaisiin kollegoihinsa.
Anttila sanoo, että on jo seonnut laskuissaan siinä, kuinka monessa espanjalaisessa ja italialaisessa kaupungissa on käynyt tutkimassa arkkitehtuuria. Matkat suuntautuvat usein Etelä-Eurooppaan, koska sieltä löytyvät rakennustaiteen ja rakentamisen helmet.
– Minua kiehtoo erityisesti roomalainen betonirakentaminen.
Seitsemän vuotta sitten Anttila matkusti Herculaneumiin Napolin lähelle. Hän tutustui päivän ajan maineikkaaseen antiikin ajan roomalaiskaupunkiin ja katseli illalla juna-asemalla viereisten kerrostalojen parvekkeita, joiden betoni halkeili.
– Syynä oli teräksen ruostuminen betonin karbonatisoitumisen seurauksena. Tajusin, että en pääse enää vapaallakaan eroon ammattinäkökulmasta.
Se, että betonia käytettiin jo antiikin Roomassa merkittävien monumenttien rakentamiseen, kertoo Anttilan mielestä betonista kaiken oleellisen.
– Colosseumia ja Pantheonia katsoessani tunnen kunnioitusta roomalaisten insinööritaitoja kohtaan. Heillä oli taianomaista kykyä luoda toimivia ja vaikuttavia rakennuksia.
Teksti: Sanna Kekki
Kuvat: Ville Rinne